Japanilaista näkökulmaa Kiinan energiatehokkuuteen

Washington Post kirjoitti 16.2.2006

• With the world's second-largest economy and virtually no domestic sources of fossil fuel, Japan has had little choice but to turn energy efficiency into an art form, experts say. Japan has dramatically diversified its power sources over the years, becoming far less dependent on oil while cultivating a culture of conservation.
• The government has set strict new energy-saving targets for 18 kinds of consumer and business electronics. Home and office air conditioners, for instance, must be redesigned to use 63 percent less power by 2008. The targets have sparked a gold rush among electronics makers, who are churning out record numbers of energy-saving -- but higher-priced -- consumer products.

Esim 1973 öljykriisi antoi varmasti motiivia lähteä energiatehokkuuden tielle... Japan Agency for Natural Resources and Energy raportoi: Japanin energiankulutus / BKT -suhdeluku eli energiaintensiteetti on 1 tonni (laskennallista) raakaöljyä per 1000 US dollaria bruttokansantuotetta. Kiinassa samaan kuluu 9 tonnia öljyä; tavoitteena on pienentää energiaintensiteettiä voimakkaasti nykyisen 5-vuotissuunnitelman (2006-2010) aikana.

China Supercity (japanilainen Kiinassa ilmestyvä lehti) esittelee Kiinan energiatehokkuustilannetta ja Japanin mahdollisuuksiä näillä markkinoilla. Ohessa poimintoja suoraan lehdestä; en ota vastuuta tietojen paikkansapitävyydestä:

• 2003 kesästä lähtien paikallishallitukset ovat ryhtyneet monenlaisiin toimenpiteisiin äkillisten sähkökatkosten välttämiseksi. Mm. vaativat teollisuudelta peak load shiftiä (3/4 Shanghain japanilaisyrityksistä on saanut tällaisia pyyntöjä) ja vapaapäivien siirtämistä. Japanilaisiin Kiinassa toimiviin tehtaisiin on myös asennettu laitteistoja jotka varoittavat sallitun energiankulutuksen ylittymisestä ja katkaisevat sähköt jos kulutustaso ei alene tietyn ajan kuluessa.
• Suzhoussa ja Zhejiangissa teollisuus vie suuren osan energiasta.
• Shanghaissa n.30% kuluu toimistoihin, hotelleihin, sairaaloihin, ostoskeskuksiin ym.
• 2 tai useampia ilmastointilaitteita omistavien perheiden määrä on kasvanut ja kesällä jopa 40% kaupungin energiasta saattaa kulua niihin.
• Erilaisia toimenpiteitä tämän "kaupunkilaisen energiaongelman" lieventämiseksi: lamppujen korvaaminen LEDeillä, energiatehokkaiden ilmastointilaitteiden asentaminen, liikerakennusten ilmastoinnin lämpötilan alarajan nostaminen, liikerakennusten ilmastoinnin pysäyttäminen kokonaan työajan jälkeen, energiatehokkaiden rakennusmateriaalien käyttöönotto...
• Kansalaiset eivät ole vielä sisäistäneet energiatehokkuusajattelua, "valtion kuuluu hoitaa energiansäästö".
• 2002 lähtien Kiina on lisännyt voimakkaasti sähköntuotannon infran rakentamista. Esim vuonna 2005 rakennettiin 66 GW uutta kapasiteettia. Tämä on saman verran kuin Tokyo Electric Power Companyn vuotuinen sähköntuotanto. Vuonna 2006 rakennettaneen 72 GW lisää.
• Shanghain Expoon 2010 mennessä Kiinan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti tullee olemaan 800 GW, jolloin kysyntä ja tarjonta saavuttanevat tasapainon.
• Infran rakentaminen ei pysy kuitenkaan itärannikon nopean kapungistumisen ja elintason kohoamisen vauhdissa. Kulutuspiikkien ja muun ajan kulutusmäärien erot tulevat kasvamaan. Esim 22.6.2006 Shanghain lämpötila kohosi 35,3 asteeseen ja sähkön kulutushuippu oli 16,8 GW. Voi olla että kesän aikana saavutetaan yli 20 GW piikkikin.
• Shanghai Electric Power Co. pyytää n. 15000 yritykseltä yhteistyötä energian säästämiseksi aikavälillä 15.6.-23.9.
• Tässä on tilaisuus japanilaisille yrityksille ja teknologialle; vaikkapa öisin jääntuotanto käytettäväksi päivisin ilmastoinnissa; japanilainen CHP-tekniikka ym.
• 30.5.2006 pidettiin Kiina-Japani energia- ja ympäristökonferenssi.
• Kiinan 5-vuotissuunnitelmassa (2006-2010) on energiaintensiteetin pienentäminen 20% sekä päästöjen vähentäminen 10%

Esimerkkejä:

• Tokion Roppongilla sijaitseva Tokyo Midtown -kompleksi. Erikoisuuksia: monikerroksiset ikkunat, älykäs automaatio joka kontrolloi ilmastointiin tarvittavaa kylmää vettä ja pumppuja, öisin jäätä varastoon tuottava järjestelmä, samaten öisin natrium-rikkiakkuihin sähköä varastoiva systeemi, CHP käytössä, PVC-järjestelmä (aurinkosähkö) katolla, vedenkierrätysjärjestelmä joka kierrättää 900 kuutiometriä päivässä.
• Kawasaki Gas Turbines Shanghaissa. Myy kaasuturbiini-CHP-systeemejä. Yksi myyty tehtaaseen Baoshaniin, yksi rakenteilla Pekingiin lämpöyhtiölle. Ilmeisesti Kiinassa menee kaupaksi kokoluokka 650-17000 KW. Laitteet valmistetaan Akashissa Japanissa. Myynyt myös varasähköjärjestelmät Shanghain Zhongshan-sairaalaan ja pörssiin. Maailmalla myynyt satoja, "Kiinassa tosi business on nyt alkamassa".
• Kyushu Electric Power Co. harjoittaa ESCO (Energy Service Company) -toimintaa Kiinassa.
• NEXT myy Shanghaissa ilmastointilaitteiden kontrollereita. Ilmeisesti energiansäästö on huomattava. Myynyt 50000 kpl Panasonicille ja Nippon Steelille.
• 日設新世機電検修具術（上海）有限公司 (ei löydy englanninkielistä nimeä) harjoittaa energiansäästöpalveluja: esim ilmastointilaitteen filtterin puhdistus -> selkeä tehon lisäys.
• Shanghai Mart, jossa sijaitsee rakennusmateriaalien esittelytila. 95 firmaa joista 25 japanilaisia. 2007 suunnitteilla Shanghai Expoon 2010 suuntaava energiansäästösymposium, tukena Shanghain viranomaisia (suomalaisten kannattaa ottaa huomioon?)
• Uusi Japanilaisten rakennusmateriaalien esittelytila Shanghaissa.
• Matsushitan "taikalaatikko"-konsepti. Kiinassa asunnot myydään paljaina betoniseinineen, ilman sisustusta tai edes maalausta. Kaikenlainen eristys unohtuu sitten sisustuksessa. Tähän myydään taikalaatiko eli huoneen mitat täyttävä "boxi" joka toimii siis asennuksen jälkeen huoneen seininä ja on suunniteltu energiatehokkuutta edistäväksi.
• Modern Archi-Tech Information -firma. Eräänlainen Shanghailaisen instituutin alainen konsulttifirma, joka neuvoo rakennusmateriaaleissa, esim täyttävätkö ne uudet valtiolliset energiatehokkuusvaatimukset (ns. Rakennusministeriön päätös nro.76)