Kiinalaiset brändit

McKinsey Quarterly kirjoitti asiasta 2003 artikkelissa "Can Chinese brands make it abroad?"

Suuri osa kiinalaisista yrityksistä on tähän mennessä tyytynyt OEM-myyntiin (eli valmistavat laitteita jotka sitten myydään muiden omistaman brändin alla).

Kiinan hallitus kannustaa nyt yrityksiä brändäämään itseään ulkomailla. Brändituotteiden kauppa voi olla paljon tuottavampaa kuin nimettömänä myynti, ja toisaalta kilpailu ulkomailla pakottaa yritykset tehokkaammiksi ja innovatiivisemmiksi.

Esimerkiksi kiinalaiset kodinkoneet, kulutuselektroniikka ja moottoripyörät ovat onnistuneen brändiensä tuomisessa kehittyvillä markkinoilla (emerging economies). Seuraava askel olisi kehittyneiden maiden markkinat, ja kiinalaisten saapumisesta on merkkejä kodinkoneissa ja kulutuselektroniikassa (ja viimeksi tietokoneissa kun Lenovo osti IBM:n PC-divisioonan).

• Haier, China's biggest appliance maker, is selling small refrigerators under its own name in the United States and has ambitious plans to win 10 percent of the US market for full-size refrigerators by 2005.
• Kejian, a mobile-telephone maker, sponsors Everton, one of England's top soccer (football) teams.
  
• The Shanghai-based electronics company SVA sells its branded plasma televisions in US retail chains such as Costco Wholesale.
  

Kiinalaiset OEM-myyntiin valmistavat yritykset ovat olleet kannattavia, kenties osasyynä se etteivät ne ole joutuneet kantamaan suurinta osaa t&k- ja markkinointikustannuksista. Omien brändien omistajiksi pyrkivillä kiinalaisyrityksillä t&k:ta ja laatua isompi kysymys lienee kuitenkin se, kuinka hyvin he kykenevät hoitamaan kansainvälisen brändäyksen ja markkinoinnin.

McKinseyn arvion mukaan kansainvälisessä brändäyksessä onnistuvat todennäköisimmin ne kiinalaisyritykset, joilla on todistettu kyky edulliseen ja laadukkaaseen tuotantoon sekä markkinointiosaamista paikallisessa tasolla. Kiinalaisyrityksillä ei ole ollut sopivia kansainvälisiä kanavia ja hyvin harvalla tuotantoakaan ulkomailla, joten kaikki valttikortit ovat kotimaasta lähtöisin.

McKinsey näkee kaksi mallia kiinalaisen kansainvälisen brändin luomiselle:

1) Edetään askel askelelta markkinointikumppanien kanssa jotka tuovat kiinalaistuotteita halpamyyntikanaviin. Yritys oppii näin vähän kerrassaan kohdemarkkinaa, ja sen brändin tunnettuus kasvaa.

2) Ostetaan olemassaoleva brändi jonka omistaja on syystä tai toisesta valmis myymään.


Interbrand kirjoittaa:

The People’s Republic is executing a “go global” initiative with US$15 billion set side for acquisitions of leading companies and brands. This is enlightened policy and extremely progressive for any nation. Economist David Wall of Chatham House believes that by 2025, Chinese investors could own two dozen of the Fortune 500 companies.

Businessweek ja Interbrand listasivat äskettäin Kiinan 20 parasta brändiä.

Businessweekilla on myös mainio slideshow kiinalaisista brändeistä.

Kiinalaisten keskinäistä verkottumista teknologiasektorilla

Kiinan kokoisessa maassa ei ole ihme että eri alueet eivät aina vedä yhtä köyttä vaan kilpailevat ulkomaisista ja kotimaisista investoinneista, kansallisesta tuesta, huomioarvosta ym.

Ja sitten on verkottumishankkeita, joiden tavoitteena on saada maan parhaat toimijat perustamaan tukikohtia oman maantieteellisen alueensa ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä vaikkapa:

-Tsinghua-yliopiston (Peking, pohjoinen) tutkimuskeskus Shenzhenin teknologiapuistossa (etelässä Hongkongin rajalla).

-Guangdong Securities kertoo 19.9.2006 (itärannikon) Tianjin Binhai New Districtin tavoitteesta saada Zhongguancunin tiedepuisto (Peking) avaamaan 11. teknologiakeskus Binhaissa.

-Kiinan tiedeakatemian "yhteistyötukikohta" Shenzhenissä.

Tästä aiheesta lisää myöhemmin.

Kiinan huippuyritykset, kasvu, kansainvälistyminen ja innovaatio

McKinsey Quarterly kirjoitti elokuussa 2006 kiinalaisyritysten globalisoitumisesta ("Helping China's companies master global M&A")

Leijonanosa kiinalaisyritysten laajenemisesta ulkomaille on tähän mennessä tähdännyt raaka-aineiden ja energian saannin varmistamiseen (kaivosteollisuus, öljy, kaasu). Kasvava osa toiminnasta tähtää myös teknologian ja brändien hankkimiseen sekä uusille markkinoille pääsyyn.

Kiinalaisilla yrityksillä on tiettyjä etuja kuten edullinen rahoitus valtion pankeilta ja kyky hyödyntää nopeasti halpatuotannon kilpailuetua, vaikkapa siirtämällä hankkimansa ulkomaisen yrityksen tuotanto Kiinaan. Haasteita ovat kuitenkin kiinalaisen ja ulkomaisen yrityksen ja toimintakulttuurin yhdistäminen, ja ulkomaisen yrityksen brändien ja teknologian tehokas hyödyntäminen.

Kiinan kauppaministeriön tilastot arvioivat kiinasta ulospäin suuntautuneiden suorien investointien kooksi 7 miljardia US dollaria vuodelle 2005. McKinseyn mukaan tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa, sillä luvussa eivät ole mukana Hongkongin pörssiin tai ulkomaille listatut yritykset; esim. Levono-IBM -kauppa puuttuu näistä luvuista. McKinsey arvioi todellisen investointisumman olevan 2-3 kertaa suurempi.

Kiinalaiset liikejohtajat puhuvat kansainvälisten yritysfuusioiden kolmesta vaiheesta:

1) Euforiaa kun sopimus on saatu päätökseen.
2) Epämukavia ongelmia alkaa tulla esiin: "an increasing sense that control has been lost because the international business is culturally and geographically outside the frame of reference that the Chinese leaders built in the local one"
3) Yhtiön päämaja tajuaa että voimakas ja yksityiskohtiinkin puuttuva johtaminen tai jopa ulkomaisten lisäresurssien hankinta on tarpeen jotta kokonaisuus saadaan toimimaan. "Strong, integrated management is critical because combining a Chinese cost structure with Western assets and intangibles often requires a substantial change in a company's business model and go-to-market approach."


Kiinan business-lehdistö suosii Top-100-200-500 ja muunlaisia ranking-listauksia. Kiinan hallitus on myös tehnyt sellaisia osana teknologian kehittämissuunnitelmiaan. Viime aikoina on myös julkistettu ulkomaisia analyyseja joissa kiinalaisyrityksiä on laitettu jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. Ohessa muutamia esimerkkejä.

IBM:n ja Fudan-yliopiston tutkimus 2006 löysi 60 kiinalaista yritystä joilla on potentiaalia pärjätä globaalisti: Going global - Prospects and challenges for Chinese companies on the world stage

Kiinan tiedeministerön lista 2006: 103 yritystä joiden innovaatiokykyä aletaan erityisesti kehittämään

Kiinan ulospäinsuuntautuvien suorien investointien raportti 2004

Kaikilla kolmella yllämainitulla listalla ovat seuraavat yritykset: Sinopec, BaoSteel, Lenovo, Huawei.

Kahdelle kolmesta listasta on otettu seuraavat yritykset: CNOOC, CNPC, SAIC, COSCO, BOE, TCL, Lifan, Geely, Chery, Haier, Hisense, ZTE ja Sinochem.


Ja muita analyyseja:

Boston Consulting Group 2006, sadan yrityksen lista joista 44 on kiinalaisia: The New Global Challengers, kiinalaisyritysten lista sivulla 7. Ja sama Businessweekin taulukoimana

Kiinan informaatioteollisuuden ministeriön (MII) vuoden 2006 top 100 -lista ICT-sektorin kiinalaisista yrityksistä, jolla top 5 ovat Lenovo, Haier, BOE, TCL ja Huawei.

China Torch Program (teknologiapuistoja hallinnoiva ja korkean teknologian yrityksiä avustava tiedeministeriön alainen ohjelma) listaa webbisivuillaan 20 kuuluisaa kiinalaista hitech-yritystä.

China top 500 enterprises 2006 analysis report: Kiinan Top500 -yritykset tuottavat lähes 78% BKT:sta



McKinsey arvioi elokuun 2006 raportissaan kiinalaisten ulospäinsuuntautuvien investointien tarjovan mahdollisuuksia ulkomaalaisille:

-Investoi trendiä ennakoiden sellaisille sektoreille joihin kiinalaiset ovat vasta alkamassa laajentua. Esim aerospace, automotive, pharma.
-Investoi globalisoituvalle sektorille yhdessä kiinalaisen kanssa, esim luomalla joint venture joka toimii kiinalaisen partnerin ulkomaan haarana.
-Investoi mannerkiinalaiseen listattuun yritykseen joka on alkamassa laajentumistaan ulkomaille.
-Investoi yrityksiin joilla on turnaround-potentiaalia ja imitoi mitä kiinalainen yritys tekisi: yhdistä edullinen kiinalainen tuotanto ulkomaisen kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen kanssa.

Singapore: koko kaupungista tulee wi-fi hotspot?

Osana Intelligent Nation 2015 -ohjelmaansa, Singapore aikoo alkaa wi-fi hotspotiksi. Maapinta-alaa on vajaat 700 neliökilometriä, mutta tuskin verkkoa on tarkoitus ulottaa ihan jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan.

Google aloitti ilmaisen langattoman nettiyhteyden Mountain View:ssä. Sama olisi tarkoitus tehdä San Franciscossa, jolla onkin jo kokoa 122 neliökilometriä.

Tokiossa on samanlaista tekeillä muiden toimesta. Tässä kuva mainoksesta.

Uusin huhu (syksyllä 2006) on että myös Peking selvittää mahdollisuudet kattaa koko kaupunki langattomalla internet-verkolla; käytössä olisivat WiFi ja WiMax. Paikallishallinto on kuulemma hyväksynyt selvityshankkeen.

Kiinan teknologiapuistot, tiedepuistot ja teollisuuspuistot

Tiede-, teknologia- ja hitech industry -puistojen perustaminen ja niiden infrastruktuurin kehittäminen on ollut Kiinassa suosittua. Tavoitteena on ollut houkutella kiinalaisia ja myös ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä, sekä edesauttaa liiketoiminnan syntymistä tutkimustuloksista.

Kiinassa on havaittavissa muutamia tyypillisiä nimikkeitä puistoille ja alueille:

1) Uuden ja korkean teknologian alueet tai puistot - New and High Technology Zones / Parks. Tyypillisesti teollisuuspuistoja, jotka kulkevat myös nimellä Science and Technology Industrial Parks (STIPs). Virallisen kansallisen tason hyväksynnän saaneita on Kiinassa 53 kpl. Näillä on useimmiten virallisempi status ja hallinto kuin muilla alla mainituilla ”sektoripuistoilla”. Puistojen hallinnointi on Kiinan ”Soihtu-ohjelman keskuksen” (Torch Program Office) alaisuudessa.

2) Tiedepuistot - Science Parks. Sijaitsevat tyypillisesti yliopistojen tai muun akateemisen tutkimusyhteisön kyljessä. Kansallisen tason puistoja on 22.

3) Ohjelmistopuistot – Software Parks. Torch Office listaa sivuillaan 29 puistoa.

4) Bioteknologiapuistot – Biotechnology Parks.

5) Hautomot - Incubators. Näitä on monenlaisia, mutta niiden liiketoimintapalvelut eivät ole yleensä kovin loppuun asti kehitettyjä.

Sitten on vielä käsite Torch Program Industrial Base, joka vastaa lähinnä valtion myötävaikutuksella synnytettyä yritysklusteria. "...grouping of high and new technology industries that are based on the implementation of the State Torch Program and supported by local resources and technical advantages with a number of high and new technology enterprises as the backbone."

Science Parkit, ohjelmistopuistot, biopuistot tai hautomot voivat sijaita New & Hitech Zonen sisällä tai sen kyljessä, tai sitten aivan erillisinä kokonaisuuksina.

Lisäksi monet paikallistason viranomaiset, yliopistot ja myös yritykset ovat perustaneet tiedepuistoja, joilla saattaa olla paikallistahon viranomaisten virallistama status. Hitech Park ja Science Park ovat kuitenkin suosittuja nimikkeitä, eivätkä välttämättä aina merkitse viranomaisten mukanaoloa.

Kiinan bioteknologiapuistoja

Ohessa otos Kiinan bioteknologiapuistosta erilaisten nettitietojen perusteella. Investointiluvut ja yritysten ym. toimijoiden lukumäärät ovat hyvin summittaisia sillä tarkkoja tietoja ei ole saatavilla ja luvut vaihtelevat eri lähteissä. Kunkin puiston webbisivuilla, erityisesti kiinankielisillä, voi olla jatkossa ajankohtaisempaa tietoa.

Beijing Zhongguancun Biomedicine Garden
Pekingin paikallishallinnon investointi 22 miljoonaa US dollaria. 30 yritystä. Toimialoja: biomedicine, agricultural biotechnology, chemical pharmacy and projects of chemical products, food and environment ym.

Beijing Bioengineering & Pharmaceutical Industrial Park
Investointi noin 50 miljoona US dollaria. 28 yritystä tai oppilaitosta puistossa tai mukana toiminnassa.
Toimialoja: food, medicines and veterinary products certification and technical law enforcement, R&D and production of TCM, bio-products, chemical medicine, medical and pharmaceutical equipment, innovation, R&D of drugs.

Shanghai Zhangjiang Bio-pharmaceutical Base
Suuri investointi, osa Zhangjiang Hitech Parkia. Yrityslista kiinaksi täällä.
Toimintaa: industry groups, research and development, innovation and incubation, training, professional services, venture capital for modern biological and pharmaceutical industries

Shenzhen National Biopharmaceutical Industrial Base
Kokonaisinvestoinnit noin 900 miljoonaa US dollaria.
Shenzhenin hallinto uutisoi heinäkuussa 2006 hankkeen alkamisesta.
Toimialoja: biomedical engineering, marine biotechnology, biopharmaceuticals, modern traditional Chinese medicines and chemical drugs, innovation and R&D, public technology platforms and biopharm service systems, focusing on the upstream businesses of biopharmaceutical industry.

Guangzhou Science City (ja biomedical industrial park)
Hankkeessa tai puistossa mukana 115 yritystä ja 27 muuta laitosta.
Toimialoja: biomedical R&D, transformation (of research into business) and industrialization, support to patent protection, technological innovation and industrialization, industrial group.

Guangzhou Guangzhou International Bio-Island (GIBI)
Kokonaisinvestoinnit noin 115 miljoonaa US dollaria.
Toiminta: biological hi-tech industrial base, biology research and exchange center, bio-informatics. Projektisuunnitelman kuva löytyy täältä.

Hainan Biomedicine Village (Haikou Yaogu 海口药谷)
Kokonaisinvestointi noin 870 miljoonaa US dollaria (ensi vaihe US$296.6 miljoonaa ja toinen vaihe US$417.3 ml)
88 yritystä, 12 hanketta (ensi vaiheessa), 28 hanketta (toisessa vaiheessa)
Toiminta: pharmaceutical manufacture, marine medicine, industrialization of biomedicine.

Shijiazhuang National Biotechnology & Novel Pharmaceutical Industrial Base
Kokonaisinvestointi noin 3,4 miljardia US dollaria.
Toiminta: industrial groups of biotechnology and pharmaceuticals.

Changchun bio-park
Puisto on osa Changchunin teknologia- ja talousaluetta (“Changchun National High-technology Industries Development Area and Changchun Economic and Development Area”)
Toimialat: bio-products, modern Chinese Medicine, chemical drugs, medical device; integrated R&D production, logistics.

Tianjin park (Jinyao)
Investoinnit noin 262,5 miljoonaa USD. 3 avainhanketta.
Toimialat: biochemistry products, amino acid, bioengineering and bio-pharmacy.

Tianjin park (TEDA-Watson)
17 organisaatiota mukana.
Toimintasektori: bio-technological and biomedical industry, biotech incubator.

Lanzhou biopark
Investoinnit 200 miljoonaa US dollaria. 28 avainhanketta.
Toimintasektori: bio-pharmacy industry, Chinese-Tibetan medicine industry, biochemistry industry.

Siping park (Singapore Bioscience Park)
Investoinnit noin 125 miljoonaa USD.
Toimintaa: SD2 and SD3 relevant products, fermentation and sewage treatment technology, FDI model.

Anhui Bozhou TCM Town (Bozhou Zhongyao Cheng 亳州中药城)
Investoinnit noin 50 miljoonaa USD.
Toimintaa: TCM GAP ecological cultivation belt, industrialization base, hi-tech industrialization research center, recipes particle production base, drugs derived from TCM, logistics center, TCM medical college, quality testing center, TCM e-commerce.